Pääsin ylös sängystä kuin voimistelija konsanaan. Notkeasti ja nopeasti. Siitä tietää, että takana on hyvin nukuttu yö ja tulossa vetreämpi päivä.
Ulkona sataa ja AAMULLA IKKUNASTA TULI VIILEÄÄ ILMAA. Sitä iloa en ole saanut kokea hetkeen. Kannatti hakea eilen viimein tuuletin esille!

Sunnuntaiaamuisten suukkojen jälkeen nousimme, laitoin kahvin tippumaan, kävin viileässä suihkussa (viileyden maksimointia) ja nyt olen nauttinut aamiaiseni, kahvia enää vain jäljellä. Maito lämmitetään ensin 1,5 minuuttia mikrossa, sitten sekoitetaan ruokosokeri joukkoon ja lopuksi kahvi. Maidon ja kahvin suhde on 50/50. Namia. Ja pian kaikki ateriat ovat lempiaterioitani eli aamiaisia, sillä jos vain vähänkään saan nukkua vauvan rytmiin, herään päivässä monta monituista kertaa aina vain uudestaan!

Tänään olisi hyvä päivä synnyttää. Hyvän ystävän syntymäpäivä. Ja viileä sadepäivä. Toiveitani ei taideta vain ottaa huomioon. Outo lapsi.

Muutosta kaivaten ja odottaen...